Memristor (; a portmanteau of "memory resistor") is a passive two-terminal electrical component envisioned as a fundamental non-linear circuit element relating charge and magnetic flux linkage and has been claimed to be the oldest known circuit element with its effects predating the resistor, capacitor and inductor. The memristor is currently under development by a team at Hewlett-Packard.

Ein Memristor – der Name ist ein Kofferwort aus memory (Speicher) und resistor (elektr. Widerstand) – ist ein passives elektrisches Bauelement, dessen elektrischer Widerstand nicht konstant ist, sondern von seiner Vergangenheit abhängt. Er wird neben dem Widerstand, dem Kondensator und der Spule als viertes fundamentales passives Bauelement beschrieben. Im Gegensatz zu den anderen drei Bauelementen, die seit der Anfangszeit der Elektrotechnik existieren, konnte der Memristor erst im Jahr 2007 hergestellt werden.

En électronique, le memristor (ou memristance) est un composant électronique passif. Il a été décrit comme le quatrième composant passif, aux côtés des bien connus condensateur, résistance, et bobine. Le nom est formé du rapprochement des deux mots anglais memory resistor.

En memristor är en passiv elektronisk komponent (jämte resistorer, kondensatorer och spolar). Den enda kända implementationen baseras på två titanoxidlager där syrgasmolekyler med hjälp av en elektrisk ström kan flyttas mellan de två lagren och på så vis ändra materialets resistans. Vid större strömmar beter sig komponenten digitalt, medan lägre strömmar kan användas för analogt beteende.

Memristori eli muistivastus on yksi elektroniikan neljästä peruskomponentista. Se on passiivinen komponentti, jonka resistanssi riippuu jännitteen ja sähkövirran lisäksi ajasta. Memristori muistaa, mikä jännite sillä on aiemmin ollut. Ensimmäisen memristorin valmistaminen raportoitiin huhtikuussa 2008 tiedelehti Naturessa. Memristorin teorian esitti nuori Leon O. Chua jo vuonna 1971, jolloin hän oli töissä virtapiirien suunnittelijana Kalifornian yliopistossa. Memristorin tekeminen osoittautui kuitenkin vaikeaksi, sillä se toimii vain nanomittakaavassa. Mahdollisia sovellutuksia memristoreille olisivat muun muassa tietokoneet, jotka uudelleen käynnistettäessä palautuisivat täsmälleen samaan tilaan kuin ennen sammuttamista.