Audiovisuaalialalla on noudatettava joskus keskenään ristiriitaisia periaatteita, kuten kilpailusääntöjä (varsinkin valtiontukien osalta), tekijänoikeussääntöjä ja julkisiin palveluihin liittyviä periaatteita. Euroopan audiovisuaalimarkkinoiden on myös pyrittävä voittamaan seuraavat ongelmat:
Kieli on esteenä ohjelmien vapaalle liikkumiselle.
Hallinnolliset prosessit ovat raskaita ja edellyttävät yleensä yksimielisyyttä.
Tekninen kehitys edellyttää huomattavia yhteisiä investointeja, minkä vuoksi kansainväliset yhteenliittymät ja/tai keskittymät ovat välttämättömyys.
Yhteisön toimintaa audiovisuaalialalla on kehitetty lähinnä kahteen suuntaan:
Jo vuonna 1986 hyväksyttiin tuotannonalaa koskeva direktiivi, jolla haluttiin yhdenmukaistaa jäsenvaltioissa käytössä olevat satelliitti- ja kaapelitelevision välityksellä lähetettävien ohjelmien lähetysjärjestelmät. Vuonna 1989 määriteltiin tavoitteet teräväpiirtotelevision kehittämiseksi, ja vuonna 1991 määriteltiin teräväpiirtotelevisiotuotantoja koskeva standardi ja alettiin antaa taloudellista tukea alan yritysten väliselle yhteistyöohjelmalle. Vuonna 1993 hyväksyttiin tukiohjelma, jonka tarkoituksena oli edistää laajakuvaformaatin 16:9 käyttöä.
Vuonna 1989 hyväksyttiin alan oikeudellisia kysymyksiä koskeva "televisio ilman rajoja" -direktiivi, jota muutettiin vuonna 1997. Sillä luotiin yhdenmukaiset puitteet televisio-ohjelmien lähettämiselle ja helpotettiin niiden tuotantoa ja levitystä. Direktiivillä luotiin mainontaa, sponsorointia, alaikäisten suojelua ja oikeutta vastineeseen koskevat yhteiset säännöt sekä velvoitettiin televisiokanavat - aina kun se on mahdollista - varaamaan yli puolet lähetysajastaan eurooppalaisille ohjelmille.
Lisäksi vuodesta 1991 toteutetulla Media-ohjelmalla tuetaan Euroopan audiovisuaalisten teosten kehittämistä ja levitystä ja toimia alan työntekijöiden kouluttamisen tehostamiseksi. Media II -ohjelman (1996-2000) jälkeen perustettiin vuosiksi 2000-2005 Media Plus -ohjelma, jolle on varattu 400 miljoonan euron budjetti.
Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitettiin kesäkuussa 1997 hyväksytyllä Amsterdamin sopimuksella pöytäkirja jäsenvaltioiden yleisradiotoiminnasta. Siinä täsmennetään jäsenvaltioiden suhdetta julkisiin kanaviin: jäsenvaltiot voivat edelleen rahoittaa yleisradiotoimintaa, mikäli yleisradioyritys täyttää julkisen palvelun tehtävää ja mikäli rahoitus ei vaikuta alan kauppaan ja kilpailuun.
Katso:
Julkiset palvelut
Kilpailu
Televisio ilman rajoja